Pirkanmaan sovittelutoimiston vastuuhenkilö Taru Herranen teki tammikuussa 2013 päätöksen SYYTTÄJÄNVIRASTON TEKEMÄSTÄ SOVITTELUALOITTEESTA, ettei sovittelua käynnistetä keväällä 2011 tapahtuneessa perheriitaan liittyneessä vähäisessä rikosepäilyssä.  Asiaa käsitteli sovittelutoimistossa myös Anna Helimo. Asianomistajana jutussa oli naishenkilö ja epäiltynä mies.  Perusteluna oli käytetty epämääräistä ilmaisua, ”ettei sovittelu ole tarkoituksenmukainen”.  Epäilty oli suostunut sovitteluun ja asianomistajalla ei ollut vaatimuksia, ei edes rangaistusvaatimusta.  Syyttäjä nosti sen jälkeen syytteen, joka HYLÄTTIIN 25.03.2013 Pirkanmaan KO:ssa, koska syyttäjällä ei ollut syyteoikeutta.  Tekoajan perusteella asianomistajalla olisi pitänyt olla rangaistusvaatimus, jotta syyttäjällä olisi ollut syyteoikeus.  Kaikin puolin juttu oli sovittelun tyyppitapaus.   Ilmiselvää on, että asiaan liittyy sovittelutoimiston puolelta sukupuolinen epätasa-arvo ja harkintavallan väärinkäyttö.  Turha oikeudenkäynti aiheutti valtiolle huomattavia oikeudenkäynti- ym kuluja ja asianosaisten keskinäisten välien tulehtumista.

Kategoriassa Oikeustapauksia